taiger%20hill%20puu.jpg

Miniatyyrimaisemia

Vielä on pari viikkoa aikaa nauttia Suzhousta ennen kotiinpaluuta. Mietin, miten sitten Suomessa ollessani lievittäisin aika ajoin mielen täyttävää Suzhou-ikävää? Valokuvia on paljon ja ruokiakin osaan tehdä, vaikkapa sitä kuuluisaa mandariinikalaa hapanimeläkastikkeessa, eli Song Shu Gui Yu’tä.

2015-05-27-3347.jpg

Song Shu Gui Yu eli "oravanmuotoista mandariinikalaa hapanimeläkastikkeessa - Suzhoun kuuluisin kalaruokalaji

 

Mutta entä puutarhat, Suzhoun vihreät keitaat. Miten niihin pääsee nopeasti Kolikkorinteeltä käsin? Pitäisikö rakentaa parvekkeelle kiinalainen puutarha? Aloittaisinko sen miniatyyrimaiseman rakentamisella?

Monelle suomalaiselle japanilaiset bonzait ovat tuttuja. Kerrotaan, että niillä on juurensa Kiinassa. Täällä miniatyyripuu on nimeltään盆景 eli pén jǐng. Sanamukaisesti käännettynä se tarkoittaa maisemaa, joka on tarjottimella. Miniatyrimaisemat, tai ruukkupuut ”potted trees” taikka ruukkuerikoisuudet ”potted curios” kuuluvat oleellisena osana kiinalaiseen puutarhafilosofiaan. Niitä on kasvatettu tiettävästi jo Tang-dynastian aikana, eli vuosina 618–690 ja 705–907. Varhaisin säilynyt kuva ruukkupuusta on vuodelta 706.

Suzhoussakin miniatyyrimaisemia on harrastettu noin 800 vuoden ajan.  Osa Suzhoun ruukkupuista, joita tapaa esimerkiksi Vaatimattoman virkamiehen puutarhassa taikka Viipyilevässä puutarhassa, on satoja vuosia vanhoja; Vaatimattoman virkamiehen puutarhassa kasvava granaattiomenapuu on yli 300-vuotias, Viipyilevän puutarhan kiinanluumupuu neljäsatavuotinen. Tiger Hillillä kerrotaan kasvavan lähes kaksimetrisen, ja yli 500-vuotta vanhan kiinankatajan.

pienoismaisema-002.jpg

"Vuorelle" istutettuja miniatyyripuita Pariskunnan puutarhassa

Suzhou ruukkupuita dominoivat usein kivet, joiden lomassa pienet puut kasvavat. Nämä asetelmat jakautuvat tyypeiltään ”kuiviin”, ”kosteisiin” ja ”kuivankosteisiin” asetelmiin. Kuivissa asetelmissa perusta on multaa, kosteissa vain vettä, kuivankosteissa molempia. Suzhoulle – joka on siis yksi kuudesta ruukkupuukoulukunnasta – ominaisia tyylejä ovat muiden muassa ”Kolme vuorenrinteeltä roikkuvaa oksaa”, ”Kuusi tasannetta” ja ”Feenixlintu, kurki, paviljonki ja pagodi”. Täydellisten ruukkupuuasetelmien tulee olla ikään kuin pieniä maisemia niistä paikoista – vuorista, järvistä ja puista – joita kiinalaiset ihailevat ja rakastava. Ruukkupuita onkin kutsuttu hiljaisiksi runoiksi, eläviksi veistoksiksi tai kolmiulotteisiksi maalauksiksi.

Miniatyyrimaiseman luominen

Entä miten sitten kasvattaisi itsellensä miniatyyrimaiseman? Zhu Zi’an, Suzhoun jo edesmennyt ruukkupuumestari neuvoo seuraavaa: 

Kiinalaisten mielestä miniatyyrikasvin kasvattaminen ja hoitaminen ei ole kovinkaan mutkikasta. Pitää vain valita ensin sopiva kasvi. Helpoimpia ovat havupuut, sypressit ja pienilehtiset puut. Myös talvijasmiini, granaattiomena ja muut hedelmäpuut sopivat tarkoitukseen. Kasvia valitessa tulisi suosia niitä, jotka näyttävät vankoilta, ja joilla on lyhyet oksat ja pienet lehdet. Parhaita ovat ne, jotka näyttävät oudoilta ja ”tuulenpieksämiltä”.

omenapuita%20II.jpg

Omena- ja kirsikkapuitakin sopii kouluttaa!

Suzhou miniatyyrimaisemilla on kolme erityistä ominaisuutta. Ensinnä, ne istutetaan mataliin, noin neljä senttiä korkeisiin savi- tai marmoriruukkuihin. Toiseksi, trimmaus suoritetaan niin, että se muistuttaa mahdollisimman paljon puun alkuperäistä muotoa. Lisäksi puun lopullisen muodon tulisi määräytyä sen mukaan, millaisessa asennossa puun runko luonnollisesti on.

Itse trimmaaminen onkin sitten jo sellaista taidetta, että sen varmaan oppii vasta mestarin opetuksessa. Minulla ei sellaisia taitoja ole. Sen kuitenkin luin, että heti alussa on parasta karsia puu niin, että lähestulkoon vain runko on jäljellä. Havupuihin voi jättää yksi, kaksi oksaa. Juurista leikellään vanhat pois ja alajuuret lyhennellään. Kasvi kääritään kauttaaltaan olkiin.

Kasvi istutetaan ensin saviruukkuun ja multa asetellaan niin, että kasvi on ikään kuin kukkulalla. Silloin ei niin suuri vaara, että pääjuuri pääsisi mädäntymään. Sitten olisi parasta kaivaa potit maahan, jotta kosteus hyvin säilyisi.

Kun ensimmäiset silmut ilmaantuvat, poistetaan varovasti olkisuojus. Kasvi pidetään varjossa ja poistetaan ne silmut, jotka kasvavat väärään suuntaan tai ovat muuten vain ei-toivottuja. Kannattaa kuitenkin antaa muutaman varasilmunkin kasvaa, sillä niitä ehken tuhoutuu puuta muovatessa.

DSC01689.jpg

Tyypillinen suzhoulainen ruukku

Talveksi ruukun voi Suzhoun korkeudella kasveineen haudata maahan, jotta juuret eivät jäätyisi. Suomessa sille varmasti pitäisi etsiä joku viileä talvehtimispaikka. Ehkä kellari? Ennen talviteloille laittamista tulisi pitää huoli siitä, ettei multa ole liian kosteaa. Se tapahtuu koputtelemalla ruukkua: jos ruukun ääni on heleä, on multa kuivaa. Jos se on matala, siinä on vielä liikaa kosteutta. Kosteutta tarvitaan silti kylmänäkin ajanjaksona, joten tämä mullan kosteuden määrittely lienee taidetta. Ja pitää muistaa, että aina kun kasville vaihdetaan mullat tai se istutetaan uuteen ruukkuun, pitäisi sitä hieman nostaa, jotta juurakkoa näkyisi vuosi vuodelta enemmän.

bonzaivaja.jpg

Oppineen työhuone?

Ai niin. Perinteisesti ruukkupuita kasvattivat oppineet. Ruukkupuiden tuli peilata kasvattajaansa, tämä esteettistä silmää, tyyliä ja makua ja lisäksi oppineisuuden sekä itsekasvatuksen astetta. Minun kirjoitustyyliäni on luonnehdittu rönsyileväksi. Lisäksi olen kiinnostunut liian monesta asiasta ollakseni todella hyvä jossakin. Ja itsekurinkin kanssa on vähän niin ja näin. Luulen, että minun ruukkupuuni kaikesta typistelystä ja muotoilusta huolimatta muistuttaisi enemmän sinne tänne harhailevan seikkailijan satupuuta kuin tiukasti asiassa pysyttelevää tohtoria kuvaavaa miniatyyrimaisemaa! Tai ehkä minulle ominaisin olisikin alla oleva elävä puukatos. Sen alla voisi vilvoitella kuumana kesäpäivänä ja haaveilla vaikka mistä!

P1010988.jpg

Tämä ruusupuukatos kasvaa ja kukkii Vaatimattoman virkamiehen puutarhassa. Puun varjossa on istuttu monen ystävän ja tuttavan kanssa, vietetty hyviä hetkiä ja nautittu suzhoulaisesta puu- ja kasvitaiteesta.

 

Lähteitä:

Sights and Scenes of Suzhou. 1983. Zhaohua Publishing House. Peking.

http://www.phoenixbonsai.com